sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Karpalosuolla

Olin eilen patikka-saunaretkellä Vaskijärven luonnonpuistossa. Aurinko paistoi, taivas oli sinisen sininen. Meitä oli mukava Euran maatalousnaisten porukka. Pitkospuita pitkin piti kävellä varoen, koska ne olivat sateen jälkeen niin liukkaita. Puolimatkan krouvissa paistoimme makkaraa. Patikoinnin jälkeen saunoimme ihanassa suvirannassa Elijärven rannalla. Vesi oli raikkaan kylmää. Suvirannassa oli ihana emäntä ja isäntä. Iltapala odotti vielä meitä komeassa hirsitalossa. Ilta oli niin mukava ja rentouttava, että yksi meistä siinä tokaisi " mikä päivä tänään onkaan?"  Kiitos Päiville ! Suolla oli ihania, suuria karpaloita.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Luumu- kurpitsahilloa ja kurpitsapikkelsiä

Minulla nyt on niitä kurpitsoita, joten olen niistä tehnyt yhtä sun toista.

Luumu-kurpitsa hilloon keitin 3l luumuja 1 l kurpitsan paloja 2 sitruuna jan mehu 750 g hillosokeria. Luumuista saa aika hyvin kivet pois, kun ne on kypsiä. Kurpitsapikkelsin ohjeen katsoin vanhasta keittikirjasta;
3l kurpitsanpaloja litra etikkaa, litra vetta 752 g sokeria, valkopippuria, kanelitanko.

maanantai 12. syyskuuta 2011

Tyyny kummitytölle

Ompelin tyynyn kummitytölle synttärilahjaksi. Siitä on jo vähän aikaa, kun tyttö syntyi. Kummitytön syntymään liittyy kiinteästi pernamaa. Silloin, kun hän syntyi muutama kymmenluku sitten oltiin myös perunoita nostamassa. Tämä pernamaa-romantiikka on sellaista, että surkuttelen sellaisia, jotka eivät ole koskaan päässeet siitä nauttimaan. Siskon tyttären poika, Roope sen parhaiten on selittänyt: kerran meidän perunamaalla kaivoi käsillään maata ja huudahti "löysin aareteen!", kun pieni keltainen peruna sieltä mullan alta osui käteen.

lauantai 10. syyskuuta 2011

Hilman helppo hernekeitto

Ohje
1/2 kg Haapamäen tilan herneitä
2l vettä
200 g pekonikuutioita
pala savustettua kinkkua
suolaa
pane herneet likoamaan yön yli runsaaseen veteen. Huuhtele herneet lävikön läpi ja pane kattilaan vesi ja lihat. Anna kiehua runsas puoli tuntia, lisää suola. Ja herkuttele. Liha voi olla myös possunsuikaletta tai muuta lihaa. Ja maustaa voi mielensä mukaan.

Oltiin Porin Prismassa maistattamassa hernekeittoa torstaina ja perjantaina. En ole ikä päivänä saanut niin paljon kehumista, kun sain hernekeitostani. Sitä kehui miehet ja naiset, vanhat ja nuoret. Yksi pieni poika  söi halulla ja sanoi "meil ei koskaan tehdä tämmöstä" tää on hyvää. Siellä kiersi jo kerrostalossa huhu, että täytyy mennä Prismaan, kun siel on niin hyvää hernekeittoo, et ei ole ikinä saanut. Prismassa oli lähiruoka-päivä, ja meidän herneitä on ollut siellä myynnissä monia vuosia. Ja meitä pyydettiin sinne esittelemään tuotettamme. Tein myös näitä reseptejä, jotka molempina päivinä loppuivat kesken. Tapahtuma kyllä yllätti positiivisuudellaan. Taas kerran tuli todistettua minun perusmottoni; "Antaessaan saa, ja vain antaessaan ei vaatimaalla."

tiistai 6. syyskuuta 2011

omenoita ja omenamehua

MAIKKI
Kyllä tuossa kaneliomenapuussa on taas niin paljon omenoita, että tänään niistä käyn teettämässä omenatuoremehua. Kanelista tulee hyvä mehu. Ostimme keväällä Maikki -omenapuun. Siinä oli tulossa kaksi omenaa, toisen joku kaksijalkainen ehti napata, ennenkuin ehdin sanomaan, että ei saa ottaa, sitten vasta , kun ovat kypsiä niin maistellaan porukalla. No onneksi toinen jäi vielä. Se kasvoi ja komistui oli punainen ja pyöreä. Herkullisen näköinen. Vartioin sitä kuin parastakin aarretta. Mutta kuinkas sitten kävikään. Yhtenä aamuna kun kävelin omenapuun ohi, omena oli hävinnyt. Alkoi aikamoinen kuulustelu, kuka sen on syönyt. Ei kukaan kaksijalkainen. Nyt oli varkaissa käynyt joku ehkä nelijalkainen. Mitään jälkiä se ei ollut jättänyt, vain omenan kanta oli puussa. Niin jäi sitten Maikki maistamatta. Kuvan sentään ehdin siitä ottaa. Ensi vuonna sitten tai sitten seuraavana vuonna. Lapsuudesta muistuu mieleen, kun mummu sanoi aina meille lapsille, että puusta ei saa ottaa omenaa, maasta vain. Se on niin syöpynyt aivokoppaan, että sen vieläkin tulee mieleen, kun ravistelee omenoita puusta:).

Aika erikoiseen paikkaan lopo on omenansa tehnyt.....

lauantai 3. syyskuuta 2011

Kurkkusalaatti

Vesan kurkut ovat kasvaneet ihan mahdottomasti. Tänäänkin noukin niitä ison ämpärillisen. Tein isoista kurkkusalaattia. Pakasteesta löysin pussillisen viimevuotisia paprikan paloja, kippasin ne joukkoon.


ohje:
1,5 kg kurkkuja
1,5l vettä
1,5 dl etikkaa
3 dl sokeria
2rkl suolaa
2dl tillisilppua
Keitin liemen, latoin kurkkupalat ja tillin joukkoon ja kuumensin vielä, lisäsin sokerin ja 2tl sinistä melatiinia. melatiini sakeuttaa liemen ja pikkelsi säilyy hyvän kauan (jos ei se mene parempiin suihin)
Oikeastaan minun piti laittaa myös spulia joukkoon, mutta siinä tohinassa se unohtui. Tuli siitä ihan hyvää,,

torstai 1. syyskuuta 2011

Kesä kukkii vielä

Pihalla on vielä monenlaista kukkaloistoa. Ahkeraliisa on nimensä väärtti. Minulla on niitä useassa purkissa ja ne kyllä kukkii koko kesän. Omenoita on runsaasti, luumut l. kriikunat ovat kypsymässä. Tomaattia paprikaa, kurkkua ym. vihanneksia. Kyllä kelpaa....
Tyttö löysi sitten asunnon sieltä Toulusista, ettei tartte äidin enää sitä hermoilla. Nuoret on niin rohkeita. Olen nyt tutustunut tähän couch-surfingiinkin täydellisesti. Hieno idea. Se on semmonen "yhdistys" joka antaa vuodepaikan matkailijalle. Siinä tutustuu heti paikallisiin. On hänellä jo siellä ranskalaisia, kiinalaisia, malesialaisia ja suomalaisia ystäviä, vaikka on vasta viikon ollut paikan päällä. Juuri tämän edellä mainitun ansiosta. "Köyhille" opiskelijoille se on hieno mahdollisuus, kun se ei maksa mitään. Ainoastaan sitten joskus tarjoaa oman sohvansa jollekin matkailijalle.

Kommenttisi ilahduttavat minua:)

Lukijat

Sivun näyttöjä yhteensä

Tunnustus Eijalta

Tunnustus Eijalta
KIITOS!

Kiitos Eijalle

Saatu Tainalta ystävänpäivänä 14.2. KIITOS!

Hae tästä blogista

gallery

Quilting Gallery Logo