lauantai 1. lokakuuta 2011

Lapin taikaa

Saimme viettää ihanan viikon Lapin ruskassa. Kiipesimme Luoston huipulle ja otimme sen kunniaksi hörpyt punaisen kaunista hyvää karviaismehua. Porot siellä tervehtivät meitä kello kaulassa, oli valkoinen harmaita  ja tumman harmaita poroja. Sumu vähän haittasi näkyvyyttä, yhtäkkiä kuitenkin aurinko valaisi edessä olevaa jänkhää. Ruska loisti kaikessa komeudessaan värit vaihtelivat lilasta punaiseen ja keltaisesta oranssiin ja kaikkia siltä väliltä. Pyhän kurut käytiin. Aapasuon hiljaisuus puhutti. Kuukkeli yritti tulla lähelle, josko olis jotain syötävää. Revontulistakin nähtiin pilkahdus.Peilikirkkaat lammet kuvattiin moneen kertaaan. Ukko-Luosto siihen peilautuu kauniisti.
Käytiin myös Pyhällä ja Kaunispäällä. Kairosmajan ystävällistä kahvilan emäntää pitää myös aina käydä tervehtimässä. Revontulikappelin kauneus  myös  joka kerta johdatta askeleet sinne.

Mikä sinne Lappiin aina vetää onko se Lapin Taika tai jokin muu? Minusata tämä Erkki Lemisen runo antaa siitä aavistuksen:
Kairos 
Tulin tänne -  elämän väsyttämänä
       tunturin kainaloon
Vaelsin määrää vailla tunturilta toiselle-
        syvien kurujen kautta.
Samosin päivästä päivään ja 
hämärästä hämärään kohtaamatta ketään.
Mustat kekäleet nuotiopaikoilla vain.


Syttyivät nuotion puut.
Liekkien leikkiä pitkään katsomaan jäin.
Monien hämäräin tullessa katsomaan jäin.


Toisinaan savusta silmäni kyyneltyi.
Toisinaan itkin omaa tuskaani vain.
Toisinaan rinteellä ylistin Jumalaa -
        oli lähellä hän.
Sain elää Jumalan hetken  -  kairoksen 
                    koin paranemisen.

2 kommenttia:

Kommenttisi ilahduttavat minua:)

Lukijat

Sivun näyttöjä yhteensä

Tunnustus Eijalta

Tunnustus Eijalta
KIITOS!

Kiitos Eijalle

Saatu Tainalta ystävänpäivänä 14.2. KIITOS!

Hae tästä blogista

gallery

Quilting Gallery Logo