Joululiina

Tämmösen joululiinan sain aikaiseksi neliöistä. Ensin ompelin  kolme eriväristä 10 sentin suikaletta yhteen ja lisäsin vielä toiset kolme, sitten leikkaisin 10 sentin suikaleita ja  taas ompelin ne vinottain yhteen. Ompelin päällisen ja vuorin yhteen pussiksi. Kyllä se on aika väkertämistä, että saa sen edes vähän suoraksi ja sileäksi.

Joululahjoja

Kyllä vaan jatkuu tämä tyynyn teko ja kuvansiirto kankaalle. Tässä pari tyynyä sekä radioamatöörille taulu mökin seinään.

Muuten oltiin perjantaina katsomassa Liz-musikaalia TT:ssa. Oli todella mahtava, vaikuttava, hauskakin. Kyllä nykyään saadan mahtavat kulissit teatterissakin.

Glögilasin alustat

Tehtiin tilkkukerhossa tällaisia lasin alustoja viime kerralla. Minusta niitä oli niin mukava tehdä, että laitan tähän vähän ohjetta, josko joku muukin haluaisi tehdä.

Tarvitset kahdenlaista kangasta. Kolme kuusikulmaista malliketta, joiden sivut on 7,3   8,3    9,3cm.

Leikkaa isomman mallin mukaan pohjakangas, laita seuraava mallike kankaan nurjalle puolelle ja silitä saumanvarat. Leikkaa toisesta kankaasta pienimmän mallikkeen mukainen kangas, silitä ohut huopa nurjalle.


Eli siis pohja, saumanvarojen taittoa varten malline ja päällikangas silitys vanulla.

Asettele pienin mallike oikeinpäin nurinpäin olevan mallikkeen päälle ja taita sakarat pääälle ja ompele.








Lumiukoille meinasin glögiä tarjoilla, mutta en tiedä , miten käy:)

Lumiukon mallin sain viime vuonna kansalaisopiston tilkkukerhosta. Rakastan näitä ukkoja.
MUKAVAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE; Mukavaa, kun vierailette:)

Pienen pojan peitto

Pienelle pojalle pyydettiin ompelemaan peitto. Tämmöisellä vanhalla ainakin se tarkoittaa sitä, että sinisiä kankaita penkomaan. Ompelin peiton neliöistä, jotka ympäröin suikaleilla. Applikoin peittoon auton kuvia ja nallleja. Tausta on autokangasta. Toivottavasti hän tykkää autoista, sitten kun vähän kasvaa.

Pikkusiilit peiton kylkeen sopii kait hyvin.

Joululiina jämäpaloista

Joulukangaslaatikko on tietenkin taas nostettu esiin. Aika vähän minulla on vanhoja joulukankaita. Päätin kuitenkin, että tämä liina tehdään nyt näistä, mitä on. Aika kirjava siitä tuli. Ompelin liinan pussiin ja laitoin toiselle puolelle sinistä joulutähtikangasta, joten jos ei tykkää värikkäästä voi pitää toisin päin. Reunat pitää vielä tikata.
Tämä on oikein helppo malli. Neliöt on 9cm sivu, suorakaiteet 9*28cm. Neliöt on kaikki samanvärisiä, suorakaiteita kolme eri väriä. Viisi kaikkia värejä. Neliöt ommellaan suorakaiteiden päihin. Yhdistetään blokit niin, että neliö tulee vuorotellen sivuille, Sitten leikkasin vihreästä 4cm suikaleen ja ompelin reunaan. Tikkasin lakanakankaan päälliseen ja ompelin tämän taustan kanssa pussiksi.
Tällä mallilla saa kyllä kauniita liinoja, kankaista se riippuu. 

Tossut

Mummun Pajukorista tämän mallin ponkasin. Ne ovat niin ihanat, että piti virkata heti, vaikka ei tiedä kenelle. Laitoin ne sitten yhden nukkeni jalkoihin. Oli kiva saada vähän leikkiä:).

Ei niistä ihan samanlaisia kyllä tullut eli tarkoitan, että vähän eriparia ovat.

Tärkein tienristeykseni

Pyhäinpäivänä istahdin tuolille ja aloin selata lehtipinkkaa, jossa on lehtiä, joita olen tilannut. Aina niitä ei ehdi lukea silloin, kun ne tulevat, ei ainakaan ihan perusteelllisesti. Finn Quiltin Tilkkulehtikin siinä oli. Siinä menikin pitkä tovi, kun ihastelin kaikkia ihania tilkkutöitä ja muita mielenkiintoisia juttuja. Ja kas siellähän nämä tienristeykset olivat hyvässä järjestyksessä. Itsekin ompelin tienristeykseni ja lähetin. Sitä ei kelpuutettu mukaan, koska se ei kuulemma sopinut kokonaisuuteen. kai siinä jotain muutakin vikaa oli. Vähän se silloin harmitti, mutta ei enää. Olen iloinen, että tein sen. Nimikin kertoo, mikä on minun tärkein tienristeys elämässäni. Pitsin olen virkannut "kapiokirstuuni" silloin joskus. Se ei ehtinyt lakanaan asti, mutta onneksi oli korjussa. Siinä on "vihkikimppuni", morsiushunnusta palanen ja  kaksi rakastunutta sydäntä:).

Golffarin tyyny

Vaikka juuri hiljakkoin sanoin, että nyt riittää tyynyjen teko. Eipäs riittänytkään. Minulla on varastossa tämmöisiä valmiita kuvia. Pitäähän ne käyttää ennekun ostaa uusia. Pianhan ne käsityömessutkin on;).

Sitten piti vielä tehdä toinen tyyny veljeksille. Haluaahan kaikki ikioman tyynyn. Muutama koirapatalappu tuli sinä, kun "onnittelukukkasena" vaalimenestyksestä vein Päiville. Nii i tämmöst täl kertta.

Koirapeitto

No niin, taas on vaalit käyty. Olen jo usean vuoden ollut vaalitoimitsijana. Nyt kyllä päätin , että riitti. Olen velvollisuuteni täyttänyt ja nuoremmat saa jatkaa. Ihan mielenkiintoista kuitenkin. On päässyt kurkistamaan tähän politiikan monimutkaiseen maailmaan. Minusta se voisi kyllä olla vähän rehellisempää???? Tai olenko itse liian rehellinen.

No tilkkuilu voi taas jatkua entistä kiihkeämpänä. Koirapeiton sain perjantaina valmiiksi. Minusta siitä tuli aika kiva. Olen ostanut näitä koira ja kissa -kuvia aina tilkkupäiviltä. Ne on niin ihania. Tyynyjä olen niistä tehnyt yleensä. Nyt keksin, että teenpäs näistä kuvista päiväpeiton. Tällainen siitä tuli.

"Televisiotyönä"  aloin neulomaan tällaisia siililapasia. Lapset näistä tykkää. Näitä on kiva tehdä. http://www.novita.fi/cms.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=80592

Keinustoolin matto

Tässä tämä keinustuolin matto nyt sitten on, jonka viime viikolla krymppäsin. Se tuli lahjaksi, joten en viitsinyt sitä laittaa ennen tärkeää päivää. Hiukan paremmin olisi se pitänyt asettaa tuohon tuolille, mutta minkäs sille voi, kun on hätähousu. Piti vielä rajatakin aika paljon, koska huomassin, että pölyt oli pyyhkimättä tuolista, ja ne nykyajan kamerat on niin tarkkoja:)

Mukavaa syysviikonloppua!

Sadepäivät on mukavia, kun voi ihan hyvällä "omallatunnolla istua koneen vieressä. (Kyllä kait sitä muutenkin). Se vaan, kun on sisäistänyt tämän luteerisen työnteon säännöt, että kaikki "tärkeä" on tehtävä ensin:).
 Ompelin keinustuolimaton (laitan kuvan myöh.) sitten pikku Nellille peiton, suodatinpussitelineen, sain valmiiksi päällisen koirapäiväpeittoon. Kastelen sen ennen, kun laitan vanun ja vuorin. Olen nykyään tehnyt niin, että kastelen vasta valmiin "tekeleen", en kankaita yksitellen. Silloin 

näkee lähteekö esim jostain väriä viereiseen kankaaseen.
 Sitten  löysin ompelukorista aniliininpunaista lankaa. Virkkasin siitä lakin. Tuli aika hieno. Ja Lopuksi tunnustus: "Laiska se on, joka töitänsä lukee"! :) :)

Sopiiks HellowKitty  yli sata vuotta vanhaan kehtoon??

ANTOISAA VIIKONLOPPUA BLOKIYSTÄVÄT!

Lilan tytön peitto

Kummakseni olen huomannut, että olen saanut taas ompelukoneeni surraamaan vauhdilla. Luulin jo, että vanhuus on iskenyt. Ei mitään se oli vaan harjoituksen puutetta.


Tämä peitto on muuten samanlainen kuin vaaleanpunainen, mutta väri tässä on lila. samat kissat ja koirat sieltä kurkistelevat.

Sattui vielä myskimalva kukoistamaan tuossa mattotelineen vieressä. Tekee kuvasta paljon elävämmän.

Traktorityyny

Ehkä nyt vähäksi aikaa riittää tämä tyynyjen teko. Tässä vielä tyynyt kahdelle tosi mukavalle lapsukaiselle.
Leevi tykkää puimureista ja traktoreista ja Siiri Hellowkittystä.

                                              Metsälenkillä sain vielä ihastella kesän kukkia.Tällai syksyllä ne näyttävät    
                    vielä   kauniimmilta, kun niitä on niin vähän.

Omenainen kauratorttu

 
 Etsin jotain erilaista omenapiirakan ohjetta. Löysin yhdestä vihkosesta tällaisen, jota vähän sovelsin.


200g voita tai margariinia
11/2 dl sokeria
3dl vehnäjauhoja
2dl kaurahiutaleita
1tl leivinjauhetta
1-2 tl kanelia
1dl maitoa tai appelsiinimehua
Päälle:
3 isoa omenaa
2dl kermaviiliä tai rahkaa
2 munaa
11/2 tl vanilijasokeria
1/2 dl sokeria

Vaahdota voi ja sokeri, sekoita keskenään jauhot, kaurahiutaleet,
leivinjauhe ja kaneli. Lisää vaahtoon. Sekoita lopuksi maito tai mehu.
Levitä seos piirasvuoan pohjalle ja reunoihin.
Halkaise omenat, poista siemenkodat, ja leikkaa puolikkaat pinnastaan ohuille viilloille.
Paina omenanpuolikkaat taikinaan. Sekoita rahka, munat sokeri, vanilijasokeri. kaada vuokaan.
Paista 175 asteessa 40min. Minusta piirakka on parasta parin päivän päästä, kyllä se hetikin maistuu:)

Hajuherneen löysin vielä puutarhasta 

Tyynyjä serkuksille

Kesällä Euran Pirtin kotiseutupäivillä esittelin kuvan siirtämistä kankaalle. Pitihän siinä jotain kuviakin olla. Lasten kuvat aina viehättää. Meillä ei valitettavasti ole vielä yhtään lastenlasta, jotenka pyysin siskoltani kuvia lastenlapsista. Lupasin sitten palkkioksi tyynyt kuvalainasta. Siinä ne kierittelivät kuvat kesästä asti. Yksi päivä päätin, että nyt ne teen. Ja tein myös. Kun viimeistä tyynynpäällistä ompelin selkääkin pakotti, mutta en antanut periksi. Mietin onks täs mittään järkee?? Mutta olihan se sitten kivaa, että sain ne valmiiksi. Aika hauskoja niistä tuli, ainakin omasta mielestäni. Nyt on serkuksilla ihan ikiomat tyynyt.

ps. Kahden serkuksen kuva vielä puuttu. Kun kuvat tulee, hekin saavat tyynynsä.

Vaaleanpunaisen tytön päiväpeitto

Kankaat jo esittelinkin tähän peittoon. Nyt kerron, miten sen tein. Malli on ihan yksinkertainen ja ihan "omasta päästä".

Tein kankaista 15*15cm neliöitä. Ompelin neljä neliötä yhteen. Senjälkeen leikkasin 6cm kaitaletta ja ompelin neliöiden ympäri. Sitten sovittelin neliöt peitoksi ja laitoin vanun ja vuorin. Tikkasin ( kaikkein hankalin vaihe). 

Valkosipuliperunat ja kauraomenapaistos

Perjantai-illan iltapalaksi valmistin lähiruokaa. Valkosipuliperunat on tosi herkullinen ja halpa, helppo ruoka.
Perunat hain kellarista, kuorin ja viipaloin. Keitin viipaleita jonkin aikaa suolavedessä niin ei tarvitse uunissa pitää niin kauan. Perunat vuokaan, suolaa ja yrttimaustetta päälle. Lopuksi ruokakermaa, kermaa ja hiven juustoraastetta. Kyllä voi peruna olla maukasta. Sitten vielä valkosipulit. Niitä voi laittaa maun mukaan. Joko paloina tai puristaa.

Jälkiruoaksi kauraomenapaistosta;

puolikiloa omenoita
3rkl sokeria
kanelia
100g voita tai margariinia
1/2 dl sokeria tai fariinisokeria
1,5 dl kaurahiutaleita

Kuori, lohko ja lado omenat voideltuun vuokaan.
Ripottele sokeri ja kaneli päälle. Sulata voi ja lisää
hiutaleet ja sokeri. levitä omenien päälle.
Paista 200asteessa runsas puoli tuntia.
Tarjoa vanilijakastikkeen tai jäätelön kera.

HERKULLISTA, MAUKASTA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

Mummon piirongin pitsiliina

Jotain valmista joka kuukausi haaste. Kolme kuukautta siinä vierähti, ennenkuin sain tämän joskus alkamani työn valmiiksi. Siitä tuli "mummon piirongin pitsiliina". Vaikka syksyä jo onkin, on kukkia vielä pihalla aika paljon. Orvokkia ym.

Pitää vielä laittaa kuva pojan tekeleestä. Ei siinä kauan mennyt, kun hän tämän valmisti. Taitaa olla hänelläkin väärä peukalo. Kuva on vähän huono.

Keinustuolinmatto

40-vuotislahja keinustuoliin tämän maton ompelin. Keinutellessa ne parhaat ideat syntyvät. Siinä voi myös "keinutella" kaikki harmit ja stressin aiheet pois,

Taakse taitettuna on se ihana lapsuus, jota voi myös keinutellessa muistella.

Väriterapiaa

On se niin uskomatonta, että kankaiden silittäminen ja hypistely on niin terapeuttista. Silittelin nyt vihdoin näitä aurinkovärjäämiäni kankaita. Ihastelin ja ihmettelin sitä värien leikkiä, mitä kankaisiin on tarttunut. Terapiaa parhaimmillaan. Ainoastaan yksi ongelma?? miten näitä malttaa leikellä ja käyttää.

Vihkipäivämuisto

Aika kirjava ja värikäs

Toinen puoli on hiilitympi, aurinkovärjäämäänikangas

Tyynyjä aina tarvitaan, niihin on mukava kalliataa päänsä, kun väsyttää. Sukulaispojalle ja hänen vaimolleen valmistin tälläisen tyynyn muistoksi tärkeästä päivästä. He asuvat tunturin juurella siksi nuo huiput tuolla takana.

Annan hyvän kiertää

Heinkuussa osallistuin tähän haasteeseen, kolme ensimmäistä kommentoijaa saa minulta jotain "yllätystä".  Niin sitten kävi, että kommentoijia oli vain yksi, Tuija. Tuijalle lupasin tulostaa kankaalle jonkun hänen valokuvansa. Hän ainakin kertoi, että tuli hyvä mieli siitä. Lopun hyvän jakamisen sitten päätin ratkaista näin:  Teija, joka on varmaan eniten antanut minulle hyvää mieltä kommenteillaan, sai tyynyn, jossa oli heidän Hertta-kissansa pienenä emonsa kanssa. Kolmanneksi ajattelin lähettää jonkun yllätyksen Tiinateille. Häneltä olen saanut paljon, paljon monenlaisia vinkkejä ja kommentteja.

Minun mottoni on "antaessaan saa ja vain antaessaan saa. Toivottavasti hyvä menee eteenpäin.

Kukkaloistoa

                         


Kotini


"Tiedän paikan armahan, rauhallisen ihanan, jos' on olo onnekas

elo tyyni suojakas.

Sepä kotikulta on, koti kallis, verraton

Eipä paikkaa olekaan, kodin vertaa ollenkaan."

(Kosti Raitio)


Ps. Ollaan onnelisia ja kiitollisia kodeistamme. Niin moni on taas menettänyt kotinsa tulipaloissa  ja luonnon katastrofeissa.