Hellow-Kitty peitto

Olin lauantaina taas avannossa. Sunnuntaina hiihtämässä. Hetkeksi ainakin niskan jännitys laukesi. Ompelin Hellow-Kitty peiton: Sen sai synttärilahjaksi pojan kummityttö, Jasmin.

Ompelukone on taas vauhdissa

Peittoprojekti etenee. Kansalaisopiston piirissä tehty pupujussi, joka kätkee muovipussit, on "kaverinani" ompeluhuoneessani.

"Lapsuus se on korvaamaton...."

Kun noihin vanhoihin valokuvii uppoaa niin niistä ei tahdo päästä irti. Samoin kaikki lapsuussmuistot alkavat pyöriä päässsä.

 Tässä on kuva, joka on täpötäynnä muistoja.

Taustalla on isän meille lapsille tekemä leikkimökki. Siinä edessä seisovat vast´ikään äitinsä menettäänet lapsukaiset. Minä siinä nukke kainalossa vähän ujostelen kuvanottoa. Tässä leikkimökissä oli väliseinä - siinä oli poikien ja tyttöjen puoli erikseen. Kyllä siellä monet kerrat näyteltiin "Lumivalkoa ja Ruusunpunaa" ainoa teatteriesitys, jota käytiin katsomassa lapsena. Äidin ikävää isä varmaan rakentamisellaan yritti meiltä lapsilta lieventää ja varmaan työsti omaakin suruaan. Näistä vanhoista kuvista on mukava tarkastella sen ajan vaatetusta. Esiliinat oli aina meillä tytöillä. Ainoastaan, kun mentiin kylään tai pyhäkouluun se riisuttiin pois. Rusetti myös aina sidottiin hiuksiin. Pojilla oli polvihousut. Minulla on valkoinen mekko, joka tuli Amerikan paketista, siinä oli rusetteja ja minusta se oli ihana. Polvisukat oli kesällä tai usein oltiin paljain jaloin. Se oli sinänsä tapaus, kun tuli niin lämmintä, että sai kivertää sukat rullalle. Ei ollut sukkahousuja vaan sukkanauhaliivit (polusteet) sukissa nappi, johon sukkanauha kiinnitettiin.

Seija-nukke

Vaikka rakas Seija-nukkeni on kadonnut, onneksi minulla on siitä valokuva. Yritän etsiä kirpputoreilta josko löytäisin samanlaisen. Tässä istumme siskoni kanssa kodin portahilla. Siskoni nuken nimi on  Anne nimi on peräisin Englannin prinsessa Annelta. Toisessa kuvassa ollaan lapsuusystäväni syntymäpäivillä, jonne nuket on otettu mukaan. Seija-nukkeni siinä istuu rattaissa, voitte arvuutella kuinka mones vasemmalta?

Seija on tummatukkaisen tytön "lapsi"

Helppoa ja herkullista

Kyllä tämä Suomen talvi on ihanaa. Kävin metsässä hiihtolenkillä, keli oli loistava ja maisema ihastuttava. Kaisalta sain tämän "kakkovinkin" löysähkö kakkotaikina ja pellille paistumaan 225 asteeseen--- tulipas maukasta. Tarkempi ohje 1l vettä, maitoa tai heraa, lasillinen grahamjauhoja, suolaa 1tl, hiivaa 50g, vehnäjauhoja niin paljon, että taikina on paksua puuroa. 1/2 dl öljyä, leivinpaperin päälle pellille ja uuniin. Vedä terävällä veitsellä nousseeseen taikinaan sellaisen kokoiset palat kuin haluat, sitten on helppo taitella valmista leipää.

Raakelin nuket vintillä

Olen jo pitkään haaveillut perustavani nukkekodin vinttikamariin. Nyt olen päässyt alkuun. Omia nukkeja ei ole paljon säästynyt, mutta kirpputoreilta olen niitä haalinut. Oma rakas nukkeni Seija, jonka sain 7vuotiaana on mennyt hukkaan, löysin ainoastaa yhden jalan vintiltä. En tiedä mihin se on kadonnut, koska se vielä muutama vuosi sitten oli "hengissä" kai sen joku on heittänyt kaatopaikkakuormaan. Se on surullista, koska se oli niin rakas minulle ja siihen liityy niin paljon ihania muistoja. Muistot eivät onneksi ainakaan vielä ole kadonneet.

Vähitellen kokoan tätä nukkelaani ja laitan siitä sitten kuvia blogiini. Tämä on sellainen nukkela, että täällä saavat kaikki pienet tytöt ja vähän isommatkin leikkiä kotia ja miksei pojatkin.yhtälailla.
Kaikille nukeilla on nimi; nimiin liittyy aina jokin tarina. Tässä tummahiuksinen on Sisko, Ostin tämän Siskon-päivänä ja minulla on hyvä Sisko-ystävä, vaalevamman nimi on Toini, tämän hankin lähinnä Toinin päivää ja minulla on ollut tosi hyvä Toini-täti ystävä. Näin mä muistelen aina näitä henkilöitä.

Liisan nukke
Pieni Liisa leikkiii leluillaan,
ne antoi joulu-ukki
On siinä lehmä sarvipää
ja marakatti,pukki.


Mut kaikkein rakkahin se vaan
on hällä helmassansa
ja Liisa painaa armastaan
lujasti rintahansa.

Hän kertoo sille tarinat,
hän sille laulaa laulut,
hän näyttää kukat ihanat
ja kauniit kuvataulut.

Ja nukke pieni kutripää,
se Liisan laulut kuulee,
se tarut kaikki ymmärtää -
niin ainakin hän luulee.
                     (Immi Hellén)                   

Avantouimarin salaatti

Olen tänään kutsunut vieraita mökille pulahtaaksemme avantoon. Valmistin tällaisen salaatin.

1 rapea salaatti
1/2 tammenlehväsalaattia
1 lasi myllyn paras sydän makaroonia (keitetään suol. maust vedessä)
1 kelt ja punainen suippopaprika
1porkkana
1prk ananasta
800g broilerisuikaleita ( paistetaan pannulla ja jäähd.)
1prk fetakuutioita
oliiveja
3 tomaattia

Koska broilerit on maustettuja ja nestettä tulee ananaksesta ei vaadi mitään kastiketta. Annos on iso se riittää n.20:lle.
Oli siäl avannos niin piristävää ja raukee tunne saunomisen jälkke, et kyl toi salaatti viäl vaati jonkun kirpeän kastikkeeen. Vähä öljy, etikka ja salatimaustet taik ranskalainen salaattinkastike on nii piste iii:n pääl.

Unicef -taulu

Joulu ja joulun touhut vähitellen vähenee. Kinkun luita keitellään hernekeitossa ja siksi alkaakin herneiden pussitus heti huomenna.  On sitä eräitä laatikoita ja limppuja väännetty, niin että niskat on niin jumissa, ettei tahdo pystyssä pysyä.  Ruususaunassa ja lämpimässä porealtaassa Jyväskylän Laajavuoressa tuli käytyä, aika hieno oli saunoa ruusujen ja linnunlaulun "löylyissä." Sain tänään tällaisen taulun hyvältä ystävältäni. Tämä kuuluu "lapset" sarjaan ja on vuodelta 1989. Sarjassa on lapsia ja eläimiä eri maista. C´est de France.  Minusta ihana.