Orvokki

 "Orvokkini tumma silmä kultasydän pieni, katsot aina lempeästi, kun käy luokses tieni.
Itse hoidin kukkamaani, rikkaruohot kitkin, vettä kannoin iltasella rantatietä pitkin.
Poimin tästä äidilleni orvokin tai kaksi, annan kaunokukkaseni äidin armahaksi."


Tätä laulua lapsena usein laulettiin. On nuo ihmisen aivot aika ihmeelliset, kyllä siellä jonkinlainen muistikortti täytyy olla, kun yhtäkkiä vaan mieleen pulpahtaa kaikenlaisia vanhoja lauluja ja juttuja.


  Orvokki on ollut aina yksi lempikukkani. Niin luonnonorvokit kuin jalostetut. Vaikkakin peltoäorvokista on joskus ollut harmia tuolla hernepellolla.