Paketti Ranskasta

Antaminen on ihanaa mutta on joskus ihanaa saadakin. Tänään sain ihanan lähetyksen Toulusista. Kaksi jouluista tilkkulehtiä. ihanine malleineen,  tarvikkeet ja ihan yksityiskohtaiset ohjeet hiireen, jonka hetimiten teen. Lisäksi oli korttien valmistus lehti ja viel scrap- lehti, jossa todella mielenkiintoisia malleja  ja kuvia. Omista valokuvista tehdyt kortit kuulumisineen. Suklaatakin vielä. Hyvän mielen reppu täyttyi. Kiitos tyttärelle. Kuinka osasikin valita niin sopivat. Siinä malleja "tavatessa" ranskankielen taito lisääntyy. Lehdet ranskaksi;
Création Pathwork : 13 realisations pour Noêl ( Les explications en pas á pas, Des patrons détachables. Quilt passion ; Special pathwork de Noêl, 9 realisations en pas á pas: Quilts décoration.... Passion Cartes Creatives ; Cartes á faire soi-même Carnets de Scrap;  L´art de la récup: le pathwork de papier.

Pitsinen joululiina

Ostin tämän liinan kankaan Vammalan tilkkupäiviltä. Ihastuin siihen ensi silmäyksellä. Pidin kankaasta niin paljon, etten meinannut malttaa tehdä siitä mitään. Katselin ja hypistelin. Ajattelin sitten, että joululiinan siitä vois tehdä. Minulla oli punaista kangasta, joka sopi lempikankaaseen. Tuuri kävi pitsinostossakin. En muistanut mitata liinaa, ostin pitsin muistin varassa, 3cm jäiyli. Kyllä tämän kelpaa joulupöydälle laittaa.

Kierrätyskassi

Ensin lyhensin farkut, olivat aika pitkät ja isot (ei minun). Aurinkovärjäämäni lakanakangas löytyi korista. Yhdistin ne kassiksi. Lopputulos oli mielestäni hyvä. Kehua ei tietenkään saisi itseä, ei ainakaan satakuntalaisen. Tulee ylpeeksi. Minulla vaan on se paha tapa, että kiitän myös itseäni.

Joululiinoja

Ompelin muutaman helpon joululiinan viime vuotisista kankaista.

Täytyy nää vielä silittää.

Lempi-Lowiisa nallen koti

Tämän työn tein Euran kansalaisopiston tilkkupiirissä. Itse kun olen aika lapsellinen niin tämä inspiroi minua paljon. Pientä näpräämistä se oli, mutta tulihan siitä aika mukava lastenhuoneeen "elävä"

Makuuhuone

seinävaate.

Kylppäri

Keittiö

Leikkihuone

Kissapeitto

Sain tään kissapeiton valmiiksi. Ei se lopultakaan niin huono ole. Tai aloin siitä vähän tykkäämään tehdessäni sitä.

Joulukuusen haku

On lokakuun viimeinen päivä ja aurinko paistaa ihanasti. Amppelit kukkivat vielä eikä ahkeraliisakaan ole vielä paleltunut. Ei ole ollut vielä pakkasia. Illalla vaan on niin pimeää täällä maalla, kun ei ole mitään keinovaloja. Kun taivas on pilvetön, voi ihailla ihanaa tähtitaivasta. Minä se vaan ompelen joulutauluja. Tästä tuli nyt tämmönen, lapsellinen?

Isomaksaruoho

Välillä pitää lähteä tuolta "ompelimosta" pihahommiin. Kyllä sitä haravoimista ja siistimistä piisaa. Alkaa jo odottelemaan, että lumi sataisi lehtien päälle. Vaikka onhan se hyvää hyötyliikuntaa. Ponkaan pihalta vielä yksittäisiä kukkia sieltä täältä. On leijonankitaa, hajuhernettä, krassia ym. Mutta pihan koristus on nyt eittämättä Isomaksaruoho. Minusta se on tänä syksynä erikoisen värikäs.

  Käsityöpuoleela on päässä niin paljon ideoita, ettei enää tiedä, mitä tekisi. Mutta kyllä se siitä...

Joulupukki matkaan jo käy

Tossa se on kohta ovella joulu. Tuntu välistä, että laulun sanat, "ois joulu ainainen" ovat ihan totta. Niin nopeasti se vuosi vierähtää. Kyllä niitä joulujuttuja jo pitää alkaa valmistelemaan. Tässä on tämmönen joulutaulu. Ei tää nyt mikään oikein ole. Hyvää siinä on tuo lumi mun mielestä. Aurinkovärjäsin kesällä tään kankaan.

Pussukoita

Tänään tuli ompelimosta tällaisia pussukoita. Ehkä lähtevät Ranskaan.

Haravoimassa

Kyllä niitä lehtiä piisaa, onneksi on apuvoimaa. Viel kukkiakin pilkistää pihalla. Kun niitä on niin vähän, ne näyttävät paljon kaunimmalta kuin kesän kukkaloistossa. Vaatimatonkin kukka pääsee loistamaan. Malvat kukkivat koko kesän ja levistyvät helposti. Myskimalva on tää kai oikealta nimeltään.  Eilen ompelemani kännykkäpusit sopivat hyvin kuvattavaksi niiden joukkoon. Pussit tein arvontavoitoiksi Pakanpilkkojien näyttelyä varten. Näyttely on Euran kirjastossa 28.11- 2.12. 2011. Tervetuloa kaikki "kynnelle kykenevät".

Kierrätystä

Ranskaan lähti postissa tällainen kännykkäpussi.

Siinähän on ranskaa myös Appetit



Ja terveiset Suomesta - merkki.

Marinoidut suppilovahverot

Nyt kun suppiloita on metsät pullollaan, pitää keksiä uusia reseptejä. Surffailtuani netissä yhdistelin eri reseptejä ja  tuli tällainen.


Marinoidut suppilot
5-6 dl suppiloita
Ripaus suolaa
1 sipuli (1 punasipuli)

(valkosipulin kynsi) 10 mausta pippurii ( hienonna)   10 mustapippuria  ( hienonna)
1dl balsamiviinietikkaa 1dl rypsiöljyy Kuumenna sienet pannulla, että neste häviää, lait hieman suolaa sienien päälle Sekoit öljy ja etikka ja jähtyneet sienet ja sipulirenkaa purkkiin, kaada etikkaöljyseos päälle. Anna marinoitua jääkaapissa 2päivää.  Herkullista!!!!!

Afrikan eläimiä

Vihdoinkin pääsin taas ompelukoneen ääreen alkoi tulla jo vieroitusoireita. Tämän peiton tein sukuun tulleelle pienelle, suloiselle afrikkalaispojall. Tekotaps on helppo, mutta minusta lopputulos on ihan ok.

Lapin taikaa

Saimme viettää ihanan viikon Lapin ruskassa. Kiipesimme Luoston huipulle ja otimme sen kunniaksi hörpyt punaisen kaunista hyvää karviaismehua. Porot siellä tervehtivät meitä kello kaulassa, oli valkoinen harmaita  ja tumman harmaita poroja. Sumu vähän haittasi näkyvyyttä, yhtäkkiä kuitenkin aurinko valaisi edessä olevaa jänkhää. Ruska loisti kaikessa komeudessaan värit vaihtelivat lilasta punaiseen ja keltaisesta oranssiin ja kaikkia siltä väliltä. Pyhän kurut käytiin. Aapasuon hiljaisuus puhutti. Kuukkeli yritti tulla lähelle, josko olis jotain syötävää. Revontulistakin nähtiin pilkahdus.Peilikirkkaat lammet kuvattiin moneen kertaaan. Ukko-Luosto siihen peilautuu kauniisti.
Käytiin myös Pyhällä ja Kaunispäällä. Kairosmajan ystävällistä kahvilan emäntää pitää myös aina käydä tervehtimässä. Revontulikappelin kauneus  myös  joka kerta johdatta askeleet sinne.

Mikä sinne Lappiin aina vetää onko se Lapin Taika tai jokin muu? Minusata tämä Erkki Lemisen runo antaa siitä aavistuksen:
Kairos 
Tulin tänne -  elämän väsyttämänä
       tunturin kainaloon
Vaelsin määrää vailla tunturilta toiselle-

        syvien kurujen kautta.
Samosin päivästä päivään ja 
hämärästä hämärään kohtaamatta ketään.
Mustat kekäleet nuotiopaikoilla vain.


Syttyivät nuotion puut.
Liekkien leikkiä pitkään katsomaan jäin.
Monien hämäräin tullessa katsomaan jäin.


Toisinaan savusta silmäni kyyneltyi.
Toisinaan itkin omaa tuskaani vain.
Toisinaan rinteellä ylistin Jumalaa -
        oli lähellä hän.
Sain elää Jumalan hetken  -  kairoksen 
                    koin paranemisen.

Karpalosuolla

Olin eilen patikka-saunaretkellä Vaskijärven luonnonpuistossa. Aurinko paistoi, taivas oli sinisen sininen. Meitä oli mukava Euran maatalousnaisten porukka. Pitkospuita pitkin piti kävellä varoen, koska ne olivat sateen jälkeen niin liukkaita. Puolimatkan krouvissa paistoimme makkaraa. Patikoinnin jälkeen saunoimme ihanassa suvirannassa Elijärven rannalla. Vesi oli raikkaan kylmää. Suvirannassa oli ihana emäntä ja isäntä. Iltapala odotti vielä meitä komeassa hirsitalossa. Ilta oli niin mukava ja rentouttava, että yksi meistä siinä tokaisi " mikä päivä tänään onkaan?"  Kiitos Päiville ! Suolla oli ihania, suuria karpaloita.

Luumu- kurpitsahilloa ja kurpitsapikkelsiä

Minulla nyt on niitä kurpitsoita, joten olen niistä tehnyt yhtä sun toista.

Luumu-kurpitsa hilloon keitin 3l luumuja 1 l kurpitsan paloja 2 sitruuna jan mehu 750 g hillosokeria. Luumuista saa aika hyvin kivet pois, kun ne on kypsiä. Kurpitsapikkelsin ohjeen katsoin vanhasta keittikirjasta;

3l kurpitsanpaloja litra etikkaa, litra vetta 752 g sokeria, valkopippuria, kanelitanko.

Tyyny kummitytölle

Ompelin tyynyn kummitytölle synttärilahjaksi. Siitä on jo vähän aikaa, kun tyttö syntyi. Kummitytön syntymään liittyy kiinteästi pernamaa. Silloin, kun hän syntyi muutama kymmenluku sitten oltiin myös perunoita nostamassa. Tämä pernamaa-romantiikka on sellaista, että surkuttelen sellaisia, jotka eivät ole koskaan päässeet siitä nauttimaan. Siskon tyttären poika, Roope sen parhaiten on selittänyt: kerran meidän perunamaalla kaivoi käsillään maata ja huudahti "löysin aareteen!", kun pieni keltainen peruna sieltä mullan alta osui käteen.

Hilman helppo hernekeitto

Ohje
1/2 kg Haapamäen tilan herneitä
2l vettä
200 g pekonikuutioita
pala savustettua kinkkua
suolaa
pane herneet likoamaan yön yli runsaaseen veteen. Huuhtele herneet lävikön läpi ja pane kattilaan vesi ja lihat. Anna kiehua runsas puoli tuntia, lisää suola. Ja herkuttele. Liha voi olla myös possunsuikaletta tai muuta lihaa. Ja maustaa voi mielensä mukaan.

Oltiin Porin Prismassa maistattamassa hernekeittoa torstaina ja perjantaina. En ole ikä päivänä saanut niin paljon kehumista, kun sain hernekeitostani. Sitä kehui miehet ja naiset, vanhat ja nuoret. Yksi pieni poika  söi halulla ja sanoi "meil ei koskaan tehdä tämmöstä" tää on hyvää. Siellä kiersi jo kerrostalossa huhu, että täytyy mennä Prismaan, kun siel on niin hyvää hernekeittoo, et ei ole ikinä saanut. Prismassa oli lähiruoka-päivä, ja meidän herneitä on ollut siellä myynnissä monia vuosia. Ja meitä pyydettiin sinne esittelemään tuotettamme. Tein myös näitä reseptejä, jotka molempina päivinä loppuivat kesken. Tapahtuma kyllä yllätti positiivisuudellaan. Taas kerran tuli todistettua minun perusmottoni; "Antaessaan saa, ja vain antaessaan ei vaatimaalla."

omenoita ja omenamehua

MAIKKI

Kyllä tuossa kaneliomenapuussa on taas niin paljon omenoita, että tänään niistä käyn teettämässä omenatuoremehua. Kanelista tulee hyvä mehu. Ostimme keväällä Maikki -omenapuun. Siinä oli tulossa kaksi omenaa, toisen joku kaksijalkainen ehti napata, ennenkuin ehdin sanomaan, että ei saa ottaa, sitten vasta , kun ovat kypsiä niin maistellaan porukalla. No onneksi toinen jäi vielä. Se kasvoi ja komistui oli punainen ja pyöreä. Herkullisen näköinen. Vartioin sitä kuin parastakin aarretta. Mutta kuinkas sitten kävikään. Yhtenä aamuna kun kävelin omenapuun ohi, omena oli hävinnyt. Alkoi aikamoinen kuulustelu, kuka sen on syönyt. Ei kukaan kaksijalkainen. Nyt oli varkaissa käynyt joku ehkä nelijalkainen. Mitään jälkiä se ei ollut jättänyt, vain omenan kanta oli puussa. Niin jäi sitten Maikki maistamatta. Kuvan sentään ehdin siitä ottaa. Ensi vuonna sitten tai sitten seuraavana vuonna. Lapsuudesta muistuu mieleen, kun mummu sanoi aina meille lapsille, että puusta ei saa ottaa omenaa, maasta vain. Se on niin syöpynyt aivokoppaan, että sen vieläkin tulee mieleen, kun ravistelee omenoita puusta:).

Aika erikoiseen paikkaan lopo on omenansa tehnyt.....

Kurkkusalaatti

Vesan kurkut ovat kasvaneet ihan mahdottomasti. Tänäänkin noukin niitä ison ämpärillisen. Tein isoista kurkkusalaattia. Pakasteesta löysin pussillisen viimevuotisia paprikan paloja, kippasin ne joukkoon.


ohje:
1,5 kg kurkkuja
1,5l vettä
1,5 dl etikkaa
3 dl sokeria
2rkl suolaa
2dl tillisilppua
Keitin liemen, latoin kurkkupalat ja tillin joukkoon ja kuumensin vielä, lisäsin sokerin ja 2tl sinistä melatiinia. melatiini sakeuttaa liemen ja pikkelsi säilyy hyvän kauan (jos ei se mene parempiin suihin)

Oikeastaan minun piti laittaa myös spulia joukkoon, mutta siinä tohinassa se unohtui. Tuli siitä ihan hyvää,,

Kesä kukkii vielä

Pihalla on vielä monenlaista kukkaloistoa. Ahkeraliisa on nimensä väärtti. Minulla on niitä useassa purkissa ja ne kyllä kukkii koko kesän. Omenoita on runsaasti, luumut l. kriikunat ovat kypsymässä. Tomaattia paprikaa, kurkkua ym. vihanneksia. Kyllä kelpaa....

Tyttö löysi sitten asunnon sieltä Toulusista, ettei tartte äidin enää sitä hermoilla. Nuoret on niin rohkeita. Olen nyt tutustunut tähän couch-surfingiinkin täydellisesti. Hieno idea. Se on semmonen "yhdistys" joka antaa vuodepaikan matkailijalle. Siinä tutustuu heti paikallisiin. On hänellä jo siellä ranskalaisia, kiinalaisia, malesialaisia ja suomalaisia ystäviä, vaikka on vasta viikon ollut paikan päällä. Juuri tämän edellä mainitun ansiosta. "Köyhille" opiskelijoille se on hieno mahdollisuus, kun se ei maksa mitään. Ainoastaan sitten joskus tarjoaa oman sohvansa jollekin matkailijalle.

Perhepuu

Nyt sen sain valmiiksi. Suunnitellut olen tätä jo jonkin aikaa. Ja niin nopsakkaan sen valmistin, että tuli siitä vähän vino, krymppynen ja saumat vinossa ja palat eivät kohtaa. Seinävaate on kuin minä itse. Kaikesta huolimatta rakastuin siihen heti. Se on nyt meidän sängyn päädyssä. Aina, kun menen sänkyyn näen siinä kaikki rakkaimmat, nykyiset ja edesmenneet, molempien vanhemmat. Lapset pieninä ja iloisina. maailman murheet ei vielä paina. Kihlakuvassa kaksi rakastunutta, onnellista.   Myös kissa on aina kuulunut meidän perheeseen.

Puumallit on viimeisestä Pathworkista.

Kuvien siirto kankaalle on aika helppo juttu, jos hallitsee tietokoneen käytön. Vanhemmat kuvat olen ensin skannannut ja sitten siirtänyt kuvankäsittelyohjelmaan. Skannnerista voi suoraankin tulostaa. Meillä on vanha mustesuihkutulostin ja se tekee oikein hyviä kangaskuvia. Olen ostanut a4 tulostuskangasta. 

Aurinkovärjäys

Kaksi vanhaa lakanaa on taas saanut uudet värit. Tää aurinkovärjäys on niin hauskaa hommaa. siihen ei kyllästy koskaan. Tulos on ain erilainen ja yllättävä.

Aurinkovärjäys kesä 2011

Hiukan olen ehtinyt aurinkovärjätä tänä kesänä. Tein meikkilaukun tyttärelle värjätystä kankaasta.

Kesäkurpitsa-tomaattipaistos

Nyt kun noita kesäkurpitsoita ja tomaatteja on ihan omasta takaa pitää keksiä niistä jotain erilaista syötävää. Eilen valmistin ihan "omasta päästäni" kesäkurpitsa-tomaattivuokaa. Tulipa aika herkullista.

Pieni kesäkurpitsa
Iso tomaatti
Mozarella juustoraastetta
1/2 prk ruokakermaa
Ranskanperunamaustesuolaa (meira)

Kuullotin vähän kesäkurpitsaviipaleita pannussa, laitoin ne vuokaan ja päälle tomaatin siivut, kerma, justoraaste ja mausteet. Uuniin 175asteeseen puoleks tunniks. Tulipas makoisaa. kaikki kehui.

Kelloköynnös

Monen moisia yllätyksiä kesä tarjoaa. Minulla on pihapadassa keväällä kylvämäni kelloköynnös. Ihan rehevästi se siinä on kasvanut  krassien seassa, mutta ajattelin, ettei se mitään kukkasia tee. Kas vaaan yhtenä aamuna katselin ylöspäin,minä kun muuten olen aika matala varreltani niin katselutaso on aika alhaalla.. Siellähän jasmiinia pitkin köynnös luikerteli  ja siellä oli vaikka kuinka paljon nuppuja. Muutama oli jo auennutkin. Ihania suuria kelloja kohti taivasta. Tämä on siitä vielä ihana kukka, kun sen siemenkota on myös näyttävä. Laitan sen kuvan blokiin, kun  valmistuvat.

Pallohortenssani on myös täydessä kukassa.

Lämpimät voileivät

Tein pitkästä aikaa lämpimiä voileipiä. Se olikin aika nopsakkaa ja aika hyviä niistä tuli.

Kastelin leivät ensin kasvisliemellä, pohjalle laitoin kurkkusalaattia, päälle kinkkua ja paljon tomaattia ja voihan siihen laittaa esim. ananasta, paprikaa ym, Päälle juustoraastetta ja uuniin 200 asteeseen 15 min.

Resepti

Heli Laaksosen kehäkukkapelto Laitilas

Sain tällaisen hienon reptin ystävältäni. Se pitää näyttää muillekin. Ei tää iha raumamurret ol, ehkä laitlamurret.

Mustikkapiirakkaa

Poimin ensimmäiset mustikat ja tein niistä piirakkaa. Ohje on ihan omasta päästäni ja mitä sattui kotona olemaan.

100 g sul. voita
1/2  lasillista sokeria
11/2 lasillista jauhoja
1 muna
ruokasoodaa 1tl'
leivinjauhetta 2tl
creme fraichea 1prk
1dl ruisjauhoja
Kaikki aineet sekoitetaan keskenään ja pannaan piirakkavuokaan. Päälle mustikoita sen verran, kun on, aina parempi, mitä runsaammin. Laitoin vielä päälle kermaviili-, sokeri-, munasekoituksen. Herkullista ja vanilijakiisseli on piste iin päällä.

Kuvassa on taustalla kolmatta kertaa kukkiva ordkideani.

Tyynyjä, kasseja ym.

sadepäivän pikkuväkerryksiä